MIKSI PESÄPALLO

Vuoden 2009 pesisperhe on Partaset - äiti-Sari, isä-Jokke ja tyttäret Sanna, Suvi ja Sini. Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Arto Ojaniemellä ja Tytti Hyysalolla on ilo olla ojentamassa Nuorisopesiksen 2005 lahjoittamaa kiertopalkintoa!

Partaset ovat yksi niistä monesta espoolaisesta pesisperheestä, jolla sydän sykkii kansallislajille.
Tunteja ei lasketa kun on kyse yhteisestä tekemisestä, oli se sitten seuran talkoiden tai jonkun tyttöjoukkueen tai tuomari- ja kirjuritoiminnan nimissä. Aina ollaan valmiita ja yleensä koko perheen voimin!

Kiitämme sydämellisesti koko seuran puolesta!

Pesäpallon perusidea

Pesäpallo on aikateoreettinen peli. Kuten monet muutkin palloilulajit - peli perustuu aikaan ja tilaan. Pesäpallossa on kyse pallon ja etenijän välisestä kilpajuoksusta. Sisäpelijoukkue pyrkii saamaan etenijän ennen palloa seuraavalle pesälle ja puolestaan ulkopelijoukkue pyrkii saamaan pallon ennen etenijää seuraavalle pesälle. Jaksossa enempi etenijöitä kotipesään saattanut joukkue voittaa.

Lyöjä yrittää saada pallon sijoitettua kussakin tilanteessa sellaiseen paikkaan kentällä, että etenijä ehtisi edetä ko. lyönnin aikana pesälle. Etenijä pyrkii auttamaan lyöjää ottamalla mahdollisimman hyvän lähdön. Lyöjä pyrkii lyömään lyönnin johon oma taitotaso riittää ja todennäköisyys lyönnin onnistumiselle olisi mahdollisimman suuri.

Ulkopelijoukkue pyrkii ennakoimaan ja siten joukkueena liikkumaan sinne, minne todennäköisesti pallo tulee. Tässä tärkeässä roolissa on ennakkotiedot lyöjän vahvuuksista ja etenijän nopeudesta. Lyöjältä pyritään sijoittumisella ottamaan bravurilyönnit kussakin tilanteessa pois ja siten pakottamaan lyöjän kannalta huonompaan vaihtoehtoon.

Tämän aika/tila -teorian takia ratkaisevia ominaisuuksia pelaajilla on taito(suoritusvarmuus), taktinen pelinluku ja fyysiset ominaisuudet. Esim. lukkarin heikko näpyjen haku tai etukentän heikko heittokäsi antavat aikateoreettisesti liian suuret mahdollisuudet vaihtotilanteissa etenijälle/lyöjälle kuin verrattuna tilanteeseen, jossa lukkari pystyy pitämään etenijän pesän lähellä lähtötilanteessa, hakemaan näpyt kaukaa ja etukentällä on kovakätiset heittäjät. Toisinpäin jos lyöjä ei osaa kunnolla lyödä esim. näpyjä, ulkopelijoukkue voi olla kauempana ja siten lyöjän välilyönti pelaajien ohittamislyönnit vaikeutuvat - tila käy ahtaammaksi.

Pesäpallo on loppujen lopuksi yksinkertainen aikateoria peli - siis etenijän ja pallon kilpajuoksusta on kyse.

Vuosittain palkitsemme Pesisperheen Nuorisopesiksen kiertopalkinnolla - rakkaudesta lajiin. Vuonna 2008 palkinnon sai Härmän perhe, jossa pelataan, valmennetaan ja johdetaan joukkuetta (useita joukkueita) sekä tuomaroidaan, kun omilta peleiltä ehditään!
Kuvassa Taneli (-93), Topias (-94), Tuomas (-98) ja isä Timo, äiti Merja ei valitettavasti päässyt tilaisuuteen työesteen vuoksi.

Pesis on koko perheen laji.

Parhaimmillaan se innostaa mukaan sisarukset ja vanhemmatkin , koska seuramme tarjoaa harrastusmahdollisuuden taaperosta taattaan.

Seuratoiminta tarvitsee tekijöitä eli käsiä ja jalkoja, koska toimintaa ei voi pyörittää pelkästään kukkaron kautta. Joukkueiden varainhankinta - lähinnä kenttäpuffetin hoito kotiotteluissa - on mukavaa puuhailua yhdessä samanhenkisten kanssa. Hyvin organisoituna "nakki" ei osu kohdalle tuskallisen usein.

Tulkaa mukaan koko perhe; osa pelaa, toiset tukevat muulla toiminnallaan!

Isät ovat löytäneet pesiksen uudelleen miesten joukkueesta tai Senioreista, äidit Lady-pesiksestä (joka sulautuikin toiseen naisten aluesarjajoukkueeseemme;o)

___________________________________________________________________

Espoon Pesis: Pesäpallo Espooseen